Avovesikauden avaus - siian ongintaa 27.3.2010

Kiitos laivaväylien, Helsingistä löytyy jäämassojen välistä jo paikkoja missä on avovettä! Kyllä ! Puhalsimme Jukan kanssa virvelit talven pölyistä, ja lähdimme katsomaan maaliskuisten rantojen tilannetta. Madot löysimme yllätykseksi paikallisen Prisman piilossa olevasta jääkaapista. Kassalla oleva myyjä näytti olevan vähintään yhtä ihmeissään, että mitä heidän supermarkettinsa valikoimiin kuuluukaan.

Saavuttuamme rantaan, odotukset vaihtelivat taas uteliaisuuden ja epätoivon välillä. Sää oli hyvin tuhnuinen, ja näkyvyys lähes nollassa. Kaikkien kalakirjojen mukaan tälläisellä säällä kala ei liiku, syö eikä juo. Avovettä kuitenkin löytyi! Joku urhea kävi pulahtamassa rantasaunasta avannossakin. Meillä ei kuitenkaan olisi tarkoitus kastua tänään.


Lähdimme painelemaan jäätä pitkin lähimpään saareen. Paikalla oli jo muutama muukin yrittäjä. Meillä oli kuitenkin hyviä kokemuksia kauemman saaren anneista. Kävelimme hetken jäänreunaa kunnes huomasimme siellä täällä isoja avantoja. Kairaus osoittikin jään olevan lähinnä pehmeää loskan ja lumen yhdistelmää. Kaiken lisäksi näkyvyys oli niin huono, ettemme nähneen mitä jäätilanne olisi vähän pidemmällä. Olisikin vaatinut kalliimman henkivakuutuksen jatkaa sitä matkaa. Paluuu ekalle saarelle siis!


Madot kyytiin, pohjaonget veteen ja odottamaan! Tästä kohti emme olleet aikasempina reissuina saaneet yhtään mitään, odotukset olivat siis hyvin kellarissa. Oli kuitenkin pitkästä aikaa kiva olla avoveden äärellä kalassa, vaikka sää olikin hyvin mystinen. Hetken päästä kauimpana olevan vapani kulkuset soittivat ilosävelmää! Ryntäsin vavalle, ja lähdin kelaamaan siikaa ylös. Kala oli kuitenkin niin huonosti kiinni, että tipahti kyydistä takaisin veteen juuri jään reunalla. Jukka huomasi salamana tilanteen, ja nappasi ammattimaisesti kalan hyisestä vedestä juuri ennen sen potkaisua vapauteen. Ensimmäinen siika ylhäällä! Kiitos siikaakin nopeammalle Jukalle!


Hetken päästä toisessakin vavassani siika! Tämä tapaus oli nielaissut madon niin syvälle, että kala tuli ylös ilman suurempaa draamaa. Peratessani siikoja vapani alkoi nykiä taas! Nykiminen oli niin rajua, että päätin keskeyttää hetkeksi perkauksen, ja katsoa millainen tapaus olisi kyseessä. Vastaisku - pari kovaa potkua vavan päässä - ja tapsi katki. Näytti siltä, että siiman oli viiltanyt jokin terävämpi kivi. Jäi siis vain arvoitukseksi, että kuinka isosta tapauksesta olisi ollut kyse. Kalamiehen mielestä isoin pääsi tietenkin karkuun!

640g ja 720g

Reissun alku oli siis yllättävän hyvä! Tämän jälkeen matomme saivat olla kuitenkin normaalin rauhassa. Muita onkijoita tuli ja meni, mutta me päätimme yrittää vielä hetken. Vieressämme olevat nuoret aloittelevat onkijat saivat kolme pienempää siikaa. Hyvä tulos siis heiltäkin! Jukankin vavan päässä hetken päästä tärppäsi. Jäälle nousi pienempi, mutta yhtä komea hopeakylki. Jukan siikakausi avattu! Nopeasti siimoja päin liikkuvat jäälautat ajoivat meidät kuitenkin kotia kohti. Jäälautat tulevat varmasti olemaan kiusana seuraavillakin siikareissulla tänä keväänä. Positiivinen kauden avaus joka tapauksessa onnellisesti takana!


  • kalastusaika 12 - 16.30
  • sää: +4, heikkoa tuulta idästä, kosteus 98%, sumuista
  • saalis: siiat 640g, 720g ja n. 300g.

Kommentit

Vuoden suosituimmat tekstit