Juhlavuoden kynnyksellä - 10-vuotta letkeää stadilaista kalastusta

Kalakerho Siloneulan esipuhetta kirjoiteltiin jo 2000-luvun alkuvuosina, mutta nykyisen kaltainen harrastaminen lasketaan alkaneeksi kalamaratonista 2004. Toukokuussa 2013 kisaillaan kymmenettä kertaa ja jo nyt eletään hyvinkin epävirallista juhlakautta - 10-vuotta letkeää stadilaista kalastusta. Homma elää, hengittää ja voi vallan mainiosti eikä päätepiste todellakaan ole näkyvissä. Tälle juhlakaudelle on suuria suunnitelmia, jos vaikka jonkun kangasmerkin saisi vapapussiin ommeltua. Suurin tavoite on pitää kalastuspäivät riittävän laadukkaina. Ja mistä sen laadun sitten tunnistaa - hymystä tietenkin...

Kun noita vanhoja blogitekstejä on välillä tullut lueskeltua iskee sieltä itselle välillä kauhistus kaikenlaisten syvämerkitysten muodossa. Kalassa on kuitenkin hirveästi aikaa ajatella verrattuna normihyörinään. Todellisuudessa silloin ehtii puntaroida paljon muutakin kuin tasurin väriä tai boilien koostumusta. Ehkäpä siksi teksit ovat muotoutuneet viimeaikoina sellaisiksi kun ne ovat.
 Lopulta homma on kuitenkin alusta loppuun silkkaa hauskanpitoa ja jo se, että sen saa kuulostamaan rikkustakin vakavammalta kuin se on tuntuu rikokselta kalastusta itseään kohtaan.

10-vuotias Siloneula on voimiensa tunnossa, valmis niittämään kaislaa, kairaamaan entistä syvemmälle ja sitomaan ainavaan ohempia ja pienikoukkuisempia tapseja. Silloin kun ei ole reissunpäällä on ajatuksissa aina suunnitelmat seuraavasta. Siinä ne väijyvät, takavasemmalla odottamassa koska muut asiat on käsitelty, valmiina siirtymään asialistan etupäähän johon ne mielihyvin kelpuutettaan.  Nytkin ajatuksissa muhii juhlavuoden ensimmäinen kalareissu tai oikeammin usempi variatio joista lopulta, odotettuna aamuna kelin ja fiiliksen mukaan valitaan yksi toteutettaksi. Ja silloin muuten hymyillään, koko mieli nauraa sisäänpäin sitä intoa ja odotusta jota tämä harrastus tarjoa. Laatua sanoisi joku, letkeää menoa ainakin...



Kommentit

Vuoden suosituimmat tekstit