Yöttömän yön ongelle 21.6.2017

Lupaus kirjata jokaiselta reissulta muisto blogiraportin muodossa ajaa kirjoittamaan tätä. Alkukauden karppireissujen jälkeen, keskikesän kynnyksellä ja lomien ollessa aluillaan on blogi jäänyt vuosittain tauolle. Se ei ole silti koskaan tarkoittanut kalastuksen loppumista vaan jotain aivan muuta - reissuja lähelle, kelaongintaa paikoilla joissa saalisodotukset eivät ole suurimmillaan ja lyhyitä sadetutkan perusteella tehtyjä paikkavalintoja ja sinisen kalpeita öitä.

Nämä reissut ovat useimmiten minun ja Jukan veliaikaa. En enää osaa ajatella kesälomaa joka ei sisältäisi reipasta määrää lähikalastusta. Kohdelajit vaihtelevat, mutta käytännössä joka reissulla on joku ajatus - useimmiten turpa, ruutana tai suutari. Vaikkei näiltä reissuilta mitään mahtisaalita nosteta on niiden kautta opittu kelaonginnan salat.  



Kohojen valinta - tästä on keskikesä tehty

Tällä kertaa sateet ja kylmä käänsivät pyörän eturenkaan kohti seisovaa vettä. Vantaan ja keravan savisameassa onkiminen vaikeutuu heti kun vettä on tullut päivän pari ja vedenpinta pysyy korkealla vielä kolmisen päivää sateen jälkeen. Kyllä sieltä jollain konstilla turpia saisi, mutta meidän taidon ja kokemuksen mukaan olemme päätyneet panostamaan jokiturvan kanssa lämpimiin kesäiltoihin ja aamuihin. Nyt pyöritimme kehä kolmosen vartta kohti uutta onkimestaa johon olimme saaneet vinkin toisaalta.

Kun aikanaan kuulin kalaporukasta joka duunailee videoita Youtubeen ja tsekkasin sieltä pari pätkää en vakuuttunut. Selvästi meitä nuorempien miesten porukan nimi herätti epäilyksiä ja kun tämä jengi ekan kerran julkaisi kuvia karpeista tutun järven rannalta muistan ajatelleeni enemmän negatiivisia kun positiivisia ajatuksia. Ajan kuluessa näistä nuorukaisista on kasvanut miehiä ja meistä harmaantuvia ikämiehiä ja yhteinen harrastus on saanut kalapolkumme risteämään jo usemman kerran. Olen joutunut nielemään ensiajatukseni. Tieto on lisännyt arvostusta - näiden kavereiden kalastusmäärät ovat järjettömiä, mutta määrää merkittävämpää on se tiedon jano, palo ja kalastuksen monimuotoisuus joka EspoonHurjien tietä kohti uusia suurkaloja ajaa. Nyt saimme kutsun salaiselle mäskipaikalle josta suursorva voisi olla mahdollinen - päädyimme kuitenkin toisaalle, mutta myös tässa paikanvalinnassa oli Urpoilla oma osuutensa (Urpoerämies Pruduction)


Rakastamme kumpikin Jukan kanssa pyöräilyä ja molemmille kertyy vuoden aikana ihan kunnioitettava määrä kilometreja satulan päällä. Streetfishing ja lähikalastus saisi meistä oivalliset lähettiläät ja kun katselin aikanaan nauhalta Lähikalastusseminaarin luentoja pyörittelin päätäni. Niissä kuullut puheenvuorot tarjosivat kovin suppean ja rajoittuneen kulman siihen, miten kaupungeissa voi kalastaa ja puheenvuorojen takaa kaikui se, että lopulta puhujista suurinosa kalastelee itse silti jotenkin aivan muuten. Parin kymmenen kilometrin säteeltä - kevyen pyörämatkan säteeltä löytyy rajaton määrä ongittavaa ja kamoja sopivasti keventemällä homma on yhtä herkkua.

Pyörän päältä näkee enemmän. Aamuyön tunteina kevyen usvan leijaillessa aukeiden päällä ja rusakoiden, kettujen ja kauriiden kirmatessa etenevää fillaria karkuun kaupunkiluonto on askeleen lähempänä. Paikat  joissa päivisin nauttivat pääkaupunkiseuden ihmiset heräävät aamuyönä uudenlaiseen elämään. Ainoa miinus on vähenevät yöunet kun silmät ummistuvat auringon noustessa tai jo noustua ja elävät herätyskellot herättävä heti ennen aamu seitsemää.

Tämä reissu tarjosi isoja, ei kuitenkaan suurkalarajan yllittäviä sorvia. Muutaman messevän kuplapilven ja tiedon siitä, että jälleen yksi uusi ongittava ranta on olemassa. Pidemmän päälle meistä ei silti taida tulla sorvan onkijoita vaan kohdelajeina pysyvät kolme tuttua. Jos tämä kesä tästä edes hiukan lämpenisi ja kuivuisi voisi aloitella turvan ongintaa. Luultavaa on, että jos lupaus näistä raporteista pysyy luettavaa riittää tulevien viikkojen aikana useampaan kertaan. Toivotaan hyviä osumia ja yhä uusia elämyksiä kesäyössä. Hetkiä jotka piirtävät pysyvän jäljen - märkä heinikko, yläpuolella sinkoilevat pääskyset, hyttysten ininä, vanilja tuoksu sormissa ja tieto siitä, että en enää ikinä lisää tuoresalaattiin Gourmet maissia.

Sorva n.400g


Kommentit