Filosofia

Siloneulalaisuus on letkeyttä ja aikaa – rauhallista kalastelua liiallisilla odotuksilla, mutta hyväksyvää tyytymistä omaan rajallisuuteen ja saatuun saaliiseen.Kun askeleet kuljettavat kalastavat mielemme rantaan pyrimme toki keskittymään tekemiseen ja imemään oppia kaikesta uudesta. Myös intohimo ymmärtää vesistöjen kehitystä ja kalastomme elintapoja on noussut vuosivuodelta suurempaan rooliin. Vaikka joskus riveiltä voisi harhautua luulemaan onginnan olevan hyvinkin vakavamielistä puuhaa löytyy totuus rivien välistä. Siellä missä kalastamme on tähän mennessä aina hymyilty ja naurettu - itselle ja toisille.

Kalastuksen suurin onni on siinä hetkessä kun ajatus on vapaa ja mieli rauhallinen, luonto ympärillä on yhtä olotilan kanssa, mutta kuitenkin on tilaa havaita myös pienet yksityiskohdat, kuunnella ja tuntea tuoksut ja ilmavirta kasvoilla.

Marraskuinen räntäsade, harmaa taivas ja suolan maku huulilla, elokuinen aamuyö kun vastaranta peilautuu lammen pintaan ja ensimmäinen mielikuva tulevasta syksystä nousee mieleen, keväinen sulava meri, jäähileiden kirkas helinä rantavedessä, viereinen jäänlaitaa loittonee auringon lämmön muistuttaessa kasvoilla tulevasta kesästä , täydellinen hiljaisuus, kirkas tähtitaivas, jään pauke palelevien varpaiden allaa ja se kylmyys jonka helmikuisena yönä voit melkein maistaa. Näiden hetkien takia kannatta herätä, palella, kastua, hikoilla, kärsiäkin ja jatkaa kalastusta. Vielä hetki - kohta tanssitaan ilosta...